Onko Vietnam lähestymässä poliittisesti sittenkin enemmän Venäjää kuin Yhdysvaltoja tai Kiinaa? New York Times julkaisi viikko sitten artikkelin, jossa se kertoi Vietnamin neuvottelevan merkittävistä asekaupoista Venäjän kanssa. Lehden lähteiden mukaan Yhdysvallat on nyt huolissaan Venäjän vaikutusvallan kasvusta Vietnamissa.
Yhdysvallat pyrkii suitsimaan Venäjän asekauppaa monin tavoin, esimerkiksi amerikkalaisia yrityksiä on kielletty toimimasta venäläisten asevalmistajien kanssa. Lisäksi Yhdysvaltojen lainsäädäntö mahdollistaa pakotteiden asettamisen maille, jotka ostavat aseita Venäjältä.
NY Timesin mukaan Yhdysvallat seuraa tarkasti Vietnamin ja Venäjän välistä kaupankäyntiä. Pakotteisiin se ei halua turvautua, sillä Yhdysvallat katsoo Vietnamin olevan sille merkittävä strateginen kumppani.
Yhdysvaltojen asennetta kuvaa, että maan puolustusministeri Pete Hegseth ilmoitti viikonloppuna Hanoi-vierailunsa aluksi toivovansa Vietnamin ja USA:n tiivistävän sotilaallista yhteistyötään. Hegsethin visiitin aikana osapuolten odotettiin neuvottelevan erityisesti asekaupoista, muun muassa C-130 Hercules -kuljetuskoneiden myynnistä Vietnamille.
PYN Elite -rahasto seuraa suurvaltojen Vietnam-suhteiden tilaa sekä kansainvälisen median että Vietnamin sisäisen keskustelun kautta. PYN Asia Researchin analyytikko Lan Nguyen sanoo huomanneensa, että lännessä ei aina ymmärretä Vietnamin johdonmukaista puolueettomuuspolitiikkaa, joustavaa mutta johdonmukaista bamboo policya: Vietnam haluaa kohdella kaikki suurvaltoja tasapuolisesti, ottamatta kantaa yhdenkään etujen puolesta.
”Lännessä oletetaan, että Vietnamin pitäisi katkaista välinsä Venäjään miellyttääkseen länttä. Se on epärealistinen tavoite. Vietnam haluaa pysyä puolueettomana maana ja säilyttää suhteet kaikkien kolmen (Yhdysvallat, Kiina ja Venäjä) kanssa.”
Vietnam on perinteisesti hankkinut asevoimilleen kalustoa vanhalta kumppaniltaan Venäjältä. Viime vuosina ostoja on kuitenkin tehty yhä enemmän muualtakin, muun muassa Israelista, Ranskasta ja Italiasta. Lan Nguyenin mukaan vietnamilaiset nimenomaan haluaisivat jatkossa ostaa aseita yhä enemmän muualta kuin Venäjältä, mutta uusien asejärjestelmien hankinnat vievät aikaa.
Vietnamin sodan jälkeen Yhdysvallat kielsi aseiden viennin Vietnamiin, ja kielto purettiin vasta vuonna 2016.
Lan Nguyen arvioi, että joitain sopimuksia asekaupoista on ehkä jo tehty amerikkalaisten kanssa. Hän kuitenkin huomauttaa, että vietnamilaiset ovat myös pragmaattisia: Venäjältä aseita on saanut olennaisesti halvemmalla kuin lännestä. New York Timesin mukaan venäläisaseita on myös voitu ostaa ruplilla.
NYT arvioi Vietnamin ja USA:n suhteiden viilentyneen presidentti Donald Trumpin palattua valtaan tammikuussa 2025. Trumpin politiikan nopeat käännökset muun muassa tullien osalta ovat saaneet vietnamilaiset varovaisiksi amerikkalaisten suhteen. Vietnam ei esimerkiksi edelleenkään ole saanut kaikkia yksityiskohtia maiden Yhdysvaltoihin suuntautuvan kaupan tullikohtelusta.
Lan Nguyen on samoilla linjoilla Timesin kanssa. Hän huomauttaa, että vietnamilaiset ovat yrittäneet kutsua Trumpia Hanoihin ja saada Vietnamin kommunistisen puolueen pääsihteeri To Lamille kutsun Washingtoniin, mutta amerikkalaiset ovat toistaiseksi olleet passiivisia. Samaan aikaan kiinalaiset ja venäläiset ovat olleet aktiivisia järjestämään korkean tason valtiovierailuja.
”Olen aivan varma, että jos Vietnamin ja Yhdysvaltojen johtajat tapaavat henkilökohtaisesti, tuloksena on maiden välisiä asekauppoja ja muita merkittäviä yhteistyösopimuksia. Vietnam ei missään nimessä pyri ottamaan etäisyyttä Yhdysvaltoihin.”